Tilaa tuotteet

Elimistön puolustusjärjestelmään kuuluvat T-lymfosyytit (eräs valkosolutyyppi) erilaistuivat lähes viisi kertaa verrokkiryhmää nopeammin koehenkilöillä, jotka käyttivät kymmenen viikon ajan karpaloa. T-lymfosyyttien nopeampi erilaistuminen johtaa elimistössä infektioiden tehokkaampaan taltuttamiseen. Karpaloa käyttävien ryhmässä esiintyi merkittävästi vähemmän ylähengitystieinfektion oireita kuin kontrolliryhmässä. Tämä selittyy tutkimuksen mukaan mahdollisesti sillä, että karpalon aktivoimat T-solut sijaitsevat limakalvon pinnalla epiteelissä ja täten osallistuvat ensilinjan puolustukseen.

Viimeisimmät tutkimustulokset ovat osoittaneet karpalon muokkaavan suoliston mikrobikannan toimintaa ja vaikuttavan kardiometabolisiin riskifaktoreihin. Karpalolla on todettu olevan mikrobilääkkeiden kaltaisia, eli pieneliöitä tuhoavia ja niiden kasvua ja lisääntymistä estäviä vaikutuksia. Karpalon proantosyanidiinit mm. estävät suolistonulkoisten, tauteja aiheuttavien E. coli -kantojen lisääntymistä suolistossa ehkäisten näin suolisto- ja virtsatieinfektioita. Lisäksi karpalon on todettu ehkäisevät suoliston seinämän läpäisevyyttä, jonka on todettu olevan yhteydessä mm. autoimmuunisairauksien, kuten diabeteksen ja tulehduksellisten suolistosairauksien syntyyn. Tutkimustulosten mukaan karpalolla näyttäisi olevan myönteisiä vaikutuksia myös sydänterveyteen, kuten veren rasva-arvoihin, verenpaineeseen, sokeriaineenvaihduntaan, tulehdusmerkkiaineisiin sekä oksidatiiviseen stressiin.

Soutajilla tehdyn tutkimuksen mukaan kuuden viikon ajan karpaloa nauttineilla mitattiin fyysisen suorituksen jälkeen selkeästi kohonnut veren antioksidanttikapasiteetti verrattuna kontrolliryhmään, joka ei käyttänyt karpaloa.

Antioksidantit ovat yhdisteitä, jotka estävät vapaiden radikaalien aiheuttamaa hapettumista. Nykytiedon valossa antioksidanteilla arvellaan olevan merkitystä monien kroonisten sairauksien, kuten sydän- ja verisuonitautien sekä syövän synnyn ehkäisyssä.

Tutkimuksessa tutkittiin mustikan vaikutusta sydän- ja verisuonitautien riskitekijöihin. Koehenkilöt söivät pakastettuja mustikoita kolme kertaa viikossa kuuden viikon ajan. Tämän jälkeen koehenkilöiltä tutkittiin erilaisia laboratoriokoearvoja, joiden on todettu olevan yhteydessä sydän- ja verisuonitauteihin. Kuuden viikon tutkimusjakson jälkeen koehenkilöillä todettiin matalampia veren kokonaiskolesteroliarvoja sekä myös matalampia verensokeriarvoja. Koehenkilöillä myös mitattiin korkeampia hyvän kolesterolin, eli HDL:n pitoisuuksia.

Typpioksidit toimivat aivoissa toissijaisina välittäjäaineina, ja ne on yhdistetty mm. oppimiseen, agressiivisuuteen ja masennukseen. Tutkimuksessa tutkittiin typpioksidien roolia masennuksen ehkäisyssä ennalta arvaamattoman lievän stressin laukaisemassa masennuksessa. Tutkimuksen mukaan mustikka vaikuttaa typpioksidin toimintaan aivoissa ja täten toimii stressin lievittäjänä.

II tyypin diabetes on yhdistetty selkeästi kohonneeseen riskiin sairastua sydän- ja verisuonitauteihin. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää ehkäiseekö mustikka diabetesta. Diabetestä sairastavat koehenkilöt käyttivät 2g jauhettua mustikkaa päivittäin 4 viikon ajan. Veriarvoja mitattiin laboratoriokokein ennen tutkimuksen aloitusta, kahden viikon kohdalla ja tutkimuksen viimeisellä viikolla. Veriarvoja verrattiin diabetestä sairastavien kontrolliryhmiin, joista toisessa koehenkilöt käyttivät yhtä diabeteksen hoidossa perinteisesti käytettyä lääkettä ja joista toisessa koehenkilöitä ei lääkitty lainkaan. Mustikkaa päivittäin nauttineilla todettiin selkeä lasku verensokeriarvoissa verrattuna kontrolliryhmiin. Mustikka toisin sanoen laski verensokeria tehokkaammin kuin perinteisesti 2 tyypin diabeteksessa käytetty lääke. Mustikka vapautti enemmän insuliinia, madalsi veren kokonaiskolesterolia sekä haitallisten rasvojen LDL:n ja triglyseridien pitoisuutta veressä. Diabeteslääkettä käyttäneiden ryhmässä sen sijaan ei havaittu muutosta insuliinin erityksessä eikä vaikutusta veren kolesteroliarvoihin.

Toisin kuin bakteeritauteihin, virusten aiheuttamiin sairauksiin ei ole olemassa hyviä lääkkeitä. Tutkimuksen tavoitteena olikin selvittää, pystyvätkö mustikka, karpalo, vadelma ja mansikka estämään virusten lisääntymisen. Tutkimuksessa käytettiin ihmiselle yleisesti infektioita aiheuttavia viruksia, kuten erästä influenssa A -tyypin virusta sekä ylähengitystieinfektioita aiheuttavaa RS -virusta. Tutkimuksen mukaan marjat kykenivät estämään virusten lisääntymistä ja näin ehkäisemään infektioita.

Nykytiedon valossa suoliston mikrobikannalla on vaikutusta mm. ylipainon syntyyn ja matala-asteisen tulehduksen kehittymiseen ylipainon seurauksena. Tutkimuksen mukaan puolukoiden on osoitettu ehkäisevän ravinnosta johtuvaa ylipainoa sekä matala-asteista tulehdusta vaikuttamalla suoliston mikrobikantaan.

Resveratroli on fenoliydiste, jota esiintyy erityisesti puolukassa. Sillä on hapettumista ja tulehdusta vähentävä vaikutus ja se myös tuhoaa mikrobeja. Liiallinen hapettuminen aiheuttaa epätasapainoa soluihin ja altistaa muun muassa syövän ja sepelvaltimotaudin synnylle.

Tyypin 2 diabeetikoille annettiin kuuden kuukauden ajan resveratrolia päivittäin.

Kuuden kuukauden seurannan jälkeen resveratrolilisää käyttäneillä diabeetikoilla paino, systolinen verenpaine, veren kokonaiskolesteroli- ja triglyseridipitoisuudet sekä paastoverensokeri olivat laskeneet enemmän kuin diabeetikoilla, jotka eivät saaneet resveratrolia.

Tyrnillä on useita sydänsairauksilta suojaavia ominaisuuksia. Se mm. estää verihiutaleiden aktivoitumista ehkäisten näin tukosten syntymistä, alentaa kolesterolia ja verenpainetta sekä toimii antioksidanttina. Lisäksi tyrnillä on bakteerien sekä virusten vastaisia ominaisuuksia. Tyrni sisältää lukuisia bioaktiivisia aineita, jotka ovat terveydelle hyödyllisiä. Näitä tyrnin sisältämiä bioaktiivisia aineita ovat mm. A-, C- ja E-vitamiini, tyydyttymättömät rasvahapot, fenoliset yhdisteet, flavonoidit, kasvisterolit, joilla kaikilla on positiivisia vaikutuksia verenkiertoelimistöön.

Metabolinen oireyhtymä eli aineenvaihduntaan liittyvä oireyhtymä tarkoittaa tilaa, jossa samalla henkilöllä on useita terveyttä uhkaavia häiriöitä yhtä aikaa. Sen aiheuttaa keskivartalolihavuus perinnöllisesti alttiille henkilöille. Lääkärikirja Duodecimin mukaan metabolinen oireyhtymä on yli kolmasosalla aikuisista suomalaisista miehistä ja naisista yli neljäsosalla. Siihen liittyy mm. selvästi kohonnut valtimotaudin riski.

Ravitsemustottumuksilla on suuri merkitys ylipainon, II tyypin diabeteksen ja ateroskleroottisen sydänsairauden synnyssä. Tutkimuksessa vertailtiin mustikan ja tyrnin vaikutusta metabolisen oireyhtymän eri komponentteihin ylipainoisilla naisilla. Tutkittavat käyttivät tyrniä sekä mustikkaa kumpaakin n. kuukauden ajan. Vyötärönympäryksen havaittiin kaventuneen mustikan käytön seurauksena keskimäärin 1.2 cm ja tyrnin käytön seurauksena 1.1 cm.

Vuonna 2016 Molecules -lehdessä julkaistun artikkelin mukaan variksenmarja on tärkeä flavonolien ja antosyaanien lähde. Artikkelin mukaan marja on potentti antioksidantti sekä sillä on tutkimuksissa todettu olevan bakteerien- sekä sienten vastaisia ominaisuuksia. Artikkelin mukaan se vähentää myös lipidien eli rasvojen kerääntymistä, kokonaiskolesterolia sekä aterianjälkeistä hyperglykemiaa eli verensokerin nousua.

Antosyaaneilla on tutkimuksissa todettu olevan lukuisia terveysvaikutuksia ja marjojen olevan hyviä antosyaanien lähteitä. Variksenmarjasta kyettiin eräässä tutkimuksessa eristämään 13 eri antosyaania. Yhdessä grammassa variksenmarjauutetta oli tutkimuksen mukaan 41.1mg antosyaaneja, joka on enemmän kuin yhdeksässä muussa tutkitussa marjalajissa. Variksenmarjalla todettiin myös olevan tutkituista marjoista suurin antioksidanttiaktiivisuus. Tästä syystä tutkimus ehdottaakin variksenmarjan vähentävän riskiä sairastua kroonisiin sairauksiin.

Mustaherukan terveyshyödyistä on tehty lukuisia tutkimuksia. Useat tutkimukset ovat osoittaneet mustaherukan olevan potentti antioksidantti sekä sillä olevan tulehdusta- sekä mikrobien kasvua ja lisääntymistä ehkäiseviä ominaisuuksia. Tutkimukset ovat todenneet mustaherukan vaikuttavan suotuisasti myös verenpaineeseen ja muihin sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöihin, syöpäsairauksien syntyyn, hermoston rappeumasairauksiin, silmäsairauksiin, munuaiskiviin ja diabeteksen aiheuttamaan munuaissairauteen. Mustaherukan terveyshyödyt tulevat sen sisältämistä bioaktiivisista aineista ja yhdisteistä, joita ovat mm. antosyaanit, flavonoidit, fenolihapot ja tyydyttymättömät rasvahapot.

Tutkimuksessa tutkittiin mustaherukan kykyä hävittää influenssaviruksia ja tutkimuksessa käytettiin neljää eri influenssakantaa. 10%-vahvuinen mustaherukkaa sisältävä liuos pystyi tuhoamaan kaikki neljä influenssakantaa täysin. Tutkimuksen mukaan mustaherukalla on kiistaton desinfioiva ja antiseptinen ominaisuus ja näin ollen kiistaton potentiaali ehkäistä influenssaviruksen aiheuttamia infektioita.